(Teksti Laura Pörsti, Kuvitus Mikko Saarainen / Napa Agency) Arjen muokkaamisen ilmastoystävällisempään suuntaan voi aloittaa helpoimmasta päästä. Yksikin teko on parempi kuin ei tekoja ollenkaan. Tiedetäänhän se. Koska noin 70 prosenttia suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kotitalouksissa, yksilön valinnoilla on merkitystä. Vinkkejä ilmastoystävällisempään elämään tulee kuitenkin niin monesta suunnasta, että on vaikea hahmottaa, millä todellisuudessa on merkitystä. […]
(Teksti Laura Pörsti, kuva Heidi Strengell) Yksiselitteistä ratkaisua ilmastonmuutokseen ei ole, mutta yksi asia on selvä: kaikkien panosta tarvitaan. Näin sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Juhani Damski viettää työpäivänsä siellä, missä ilmastonmuutosta ei voi kiistää: Ilmatieteen laitoksella Helsingin Kumpulassa, jossa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mitataan jatkuvasti. Karu totuus on, että se vain nousee. Tämä voimistaa kasvihuoneilmiötä […]
Teksti Heli Satuli, kuva Harri Tarvainen Tulevaisuuden energiajärjestelmän ytimessä on ekologinen, avoin ja joustava kaukolämpöverkko. Päästöttömän kaukolämmön avaintekijä on puhdas sähkö. Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta kaukolämpö? Ainakin putki maan alla. Varmuus, turvallisuus ja vaivattomuus. Ehkä kaikuja menneiltäkin vuosikymmeniltä? Vanhat mielikuvat kannattaa karistaa, sillä kaukolämpöverkko on kohoamassa energiajärjestelmän tähdeksi. ”Tulevaisuudessa kaukolämpö on hyvin todennäköisesti ensisijainen […]
Mikko Saarainen / Napa Agency Kun lajittelemme jätteemme asiallisesti, ympäristön lisäksi kiittää lompakko. Suomalaiset tuottavat vuodessa noin 510 kiloa yhdyskuntajätettä asukasta kohti. Jätehuoltoa ei hoideta verovaroin, vaan kotitaloudet maksavat tarvitsemistaan palveluista. Jätehuolto maksaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n alueella yhdelle kerrostaloasukkaalle keskimäärin 52 euroa vuodessa, rivitaloasukkaalle 42 euroa ja omakotiasukkaalle 78 euroa, kertoo Suomen Kiertovoiman […]
Katu on sakeanaan muovinkatkuista savua, kukkamaalta pilkistää roskapusseja, järvenselällä kelluu jääkaappi. Ei Suomessa. Meillä jätehuolto toimii, mutta parantamisenkin varaa on. Jätehuolto on yksi niistä palveluista, jonka olemassaolon huomaa lähinnä silloin, kun se ei toimi. Normaalitilanteessa kannamme roskapussimme jätekatokseen ja ne katoavat sieltä vähin äänin, korkeintaan roska-auton peruutuspiippauksen säestämänä. Yksityiskohdat ovat useimmille hämärän peitossa. Miten usein […]
Maapallon kestokyvyn vuoksi fossiiliset polttoaineet on korvattava muilla energialähteillä. Kuluttajalle energiamurros näkyy etenkin tuotannon hajautumisena ja älykkäämpinä palveluina. Yhä useamman suomalaiskodin kyljessä pullottaa kulmikas ulkonema. Suomessa on käytössä jo 850 000 lämpöpumppua. Ne tuottavat 8,1 prosenttia (2016) kotitalouksien energiasta. ”Lämpöpumppujen nopea yleistyminen on suomalainen menestystarina”, Aalto-yliopiston professori, energiamurrokseen perehtynyt Sampsa Hyysalo ylistää. Lämpöpumput ovat osa […]
Suomalaisen hiilijalanjälki on noin 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa. Se on yli puolet enemmän kuin maailmassa keskimäärin – ja saman verran liikaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa, joten yksilön valinnoilla on merkitystä. Keskivertosuomalaisen 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikilon (kg CO₂e) kuormasta pitäisi saada lähivuosina yli puolet pois, jos haluamme pitää maailman lämpenemisen tavoitellussa alle kahdessa asteessa. Tärkeintä […]
Nyt on vähän kiire. Tänään syntyvän lapsen 12-vuotispäivään mennessä suomalaisten on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosenttia. Luopumisen pakko voi kuitenkin palauttaa arvoa sille, mikä jää. Suomessa kaikki näyttää olevan niin kuin aina ennenkin. Mitä nyt vähän sateisia kesiä ja kovia myrskyjä, lyhyestä lumikaudesta kärsiviä saimaannorppia ja samasta asiasta riehaantuneita punkkeja. Tosiasiassa Suomi lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena noin […]
Kotitalouksien pakkausmuovin voi nyt kierrättää, mutta vielä parempi olisi, jos muovijätettä ei syntyisi ollenkaan. Kokosimme arjen vinkit turhan muovin karttamiseen. Mikromuovia on vaikea välttää arjessa, ellei ole tarkkana. Sitä on vaatteissa ja kosmetiikassa, kuten hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa. ”Pääosin kuluttajien arkimuovijäte on kuitenkin makromuovia. Yksi asukas tuottaa kiinteistön sekajätteeseen vuosittain 28,4 kiloa muovia, josta 25,5 kiloa […]
