Archive for 2020

( Teksti Laura Pörsti, Kuvitus Mikko Saarainen / Napa Agency) Taloyhtiöt voivat pian ryhtyä entistä helpommin aurinkosähkön tuottajiksi. Paneelien hankkiminen kannattaa ottaa esille yhtiökokouksessa.  Omakotiasujat ovat voineet jo tähän mennessä tuottaa omaa sähköä aurinkopaneeleilla, mutta taloyhtiöille se on aiheuttanut päänvaivaa. Aurinkosähkön tuottajaksi ryhtyminen on edellyttänyt osakkailta yksimielistä päätöstä ja mikroinvertterien asentamista tai siirtymistä yhteiseen sähkösopimukseen. […]

Lue lisää

(Teksti Laura Pörsti, Kuva Heidi Strengell) Kun energiantuotannossa siirrytään pois fossiilisista polttoaineista, kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa kodin energia-asioihin lisääntyvät. Alan yhtiöiltä tämä edellyttää uusia toimintatapoja. Tätä mietitään nyt joka alalla: millaisia muutoksia on tehtävä, että päästään Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035? Energiaalalla yksi asia on selvä. Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon. Kivihiilen poltosta tulee laitonta […]

Lue lisää

(Teksti Laura Pörsti, Kuvitus Mikko Saarainen / Napa Agency) Arjen muokkaamisen ilmastoystävällisempään suuntaan voi aloittaa helpoimmasta päästä. Yksikin teko on parempi kuin ei tekoja ollenkaan. Tiedetäänhän se. Koska noin 70 prosenttia suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kotitalouksissa, yksilön valinnoilla on merkitystä. Vinkkejä ilmastoystävällisempään elämään tulee kuitenkin niin monesta suunnasta, että on vaikea hahmottaa, millä todellisuudessa on merkitystä. […]

Lue lisää

(Teksti Laura Pörsti, kuva Heidi Strengell) Yksiselitteistä ratkaisua ilmastonmuutokseen ei ole, mutta yksi asia on selvä: kaikkien panosta tarvitaan. Näin sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Juhani Damski viettää työpäivänsä siellä, missä ilmastonmuutosta ei voi kiistää: Ilmatieteen laitoksella Helsingin Kumpulassa, jossa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mitataan jatkuvasti. Karu totuus on, että se vain nousee. Tämä voimistaa kasvihuoneilmiötä […]

Lue lisää

Teksti Heli Satuli, kuva Harri Tarvainen Tulevaisuuden energiajärjestelmän ytimessä on ekologinen, avoin ja joustava kaukolämpöverkko. Päästöttömän kaukolämmön avaintekijä on puhdas sähkö. Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta kaukolämpö? Ainakin putki maan alla. Varmuus, turvallisuus ja vaivattomuus. Ehkä kaikuja menneiltäkin vuosikymmeniltä? Vanhat mielikuvat kannattaa karistaa, sillä kaukolämpöverkko on kohoamassa energiajärjestelmän tähdeksi. ”Tulevaisuudessa kaukolämpö on hyvin todennäköisesti ensisijainen […]

Lue lisää

Mikko Saarainen / Napa Agency Kun lajittelemme jätteemme asiallisesti, ympäristön lisäksi kiittää lompakko. Suomalaiset tuottavat vuodessa noin 510 kiloa yhdyskuntajätettä asukasta kohti. Jätehuoltoa ei hoideta verovaroin, vaan kotitaloudet maksavat tarvitsemistaan palveluista. Jätehuolto maksaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n alueella yhdelle kerrostaloasukkaalle keskimäärin 52 euroa vuodessa, rivitaloasukkaalle 42 euroa ja omakotiasukkaalle 78 euroa, kertoo Suomen Kiertovoiman […]

Lue lisää

Katu on sakeanaan muovinkatkuista savua, kukkamaalta pilkistää roskapusseja, järvenselällä kelluu jääkaappi. Ei Suomessa. Meillä jätehuolto toimii, mutta parantamisenkin varaa on. Jätehuolto on yksi niistä palveluista, jonka olemassaolon huomaa lähinnä silloin, kun se ei toimi. Normaalitilanteessa kannamme roskapussimme jätekatokseen ja ne katoavat sieltä vähin äänin, korkeintaan roska-auton peruutuspiippauksen säestämänä. Yksityiskohdat ovat useimmille hämärän peitossa. Miten usein […]

Lue lisää

Lue lisää

Maapallon kestokyvyn vuoksi fossiiliset polttoaineet on korvattava muilla energialähteillä. Kuluttajalle energiamurros näkyy etenkin tuotannon hajautumisena ja älykkäämpinä palveluina. Yhä useamman suomalaiskodin kyljessä pullottaa kulmikas ulkonema. Suomessa on käytössä jo 850 000 lämpöpumppua. Ne tuottavat 8,1 prosenttia (2016) kotitalouksien energiasta. ”Lämpöpumppujen nopea yleistyminen on suomalainen menestystarina”, Aalto-yliopiston professori, energiamurrokseen perehtynyt Sampsa Hyysalo ylistää. Lämpöpumput ovat osa […]

Lue lisää

Suomalaisen hiilijalanjälki on noin 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa. Se on yli puolet enemmän kuin maailmassa keskimäärin – ja saman verran liikaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa, joten yksilön valinnoilla on merkitystä. Keskivertosuomalaisen 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikilon (kg CO₂e) kuormasta pitäisi saada lähivuosina yli puolet pois, jos haluamme pitää maailman lämpenemisen tavoitellussa alle kahdessa asteessa. Tärkeintä […]

Lue lisää

Nyt on vähän kiire. Tänään syntyvän lapsen 12-vuotispäivään mennessä suomalaisten on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosenttia. Luopumisen pakko voi kuitenkin palauttaa arvoa sille, mikä jää. Suomessa kaikki näyttää olevan niin kuin aina ennenkin. Mitä nyt vähän sateisia kesiä ja kovia myrskyjä, lyhyestä lumikaudesta kärsiviä saimaannorppia ja samasta asiasta riehaantuneita punkkeja. Tosiasiassa Suomi lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena noin […]

Lue lisää

Kotitalouksien pakkausmuovin voi nyt kierrättää, mutta vielä parempi olisi, jos muovijätettä ei syntyisi ollenkaan. Kokosimme arjen vinkit turhan muovin karttamiseen. Mikromuovia on vaikea välttää arjessa, ellei ole tarkkana. Sitä on vaatteissa ja kosmetiikassa, kuten hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa. ”Pääosin kuluttajien arkimuovijäte on kuitenkin makromuovia. Yksi asukas tuottaa kiinteistön sekajätteeseen vuosittain 28,4 kiloa muovia, josta 25,5 kiloa […]

Lue lisää

Maapallolla on 12 mannerta, joista puolet ovat muovia. Merien muoviongelmaan herättiin liian myöhään. Nyt merien pelastamiseen tarvitaan koko ihmiskunnan apu. Merien hyvinvointia uhkaavat muun muassa ilmaston lämpeneminen, rehevöityminen ja meriliikenteen päästöt. Muoviongelmaan on herätty vasta viime vuosina, ja nyt shokeeraavia esimerkkejä löytyy kaikkialta. Galapagossaarilla valaiden vatsat ovat täynnä muovia. Hangon ulkoluodoilta löytyy muoviin kuolleita lintuja. […]

Lue lisää

Aurinkosähkö on paitsi ympäristötietoinen myös taloudellisesti fiksu valinta. Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa. Yllättävä huomio liikennevaloissa Italian-matkalla: nehän toimivat aurinkosähköllä! Saksassa moottoritien varressa kellii aurinkopaneelipelto. Suomalaiskesämökistä kiemurtelee aurinkosähköllä paistuneiden korvapuustien tuoksu. Nämä satunnaiset havainnot ovat osa aurinkoenergian rajua kehitystä ja maailmanlaajuista, energiantuotantoa mullistavaa ilmiötä. ”Voidaan sanoa, että käynnissä on globaali vallankumous”, sanoo energiaratkaisujen […]

Lue lisää

Maailmanlaajuisesti valtaosa energiasta kulutetaan kaupungeissa. Rakennusten lämmitys, sähkölaitteiden käyttö ja liikenne ovat energiasyöppöjä. Pelkästään lämmitys sekä palvelujen ja asumisen sähkönkäyttö muodostavat kolme neljäsosaa kaupunkien energiankulutuksesta. Ja kulutus sen kun kasvaa, sillä ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin kiihtyvällä tahdilla. Vuonna 2050 kaupungeissa asuu arvion mukaan 64–69 prosenttia maailman väestöstä. Suomi ei ole poikkeus. Kaupungistumisasteemme on nousussa, ja kaupunkien […]

Lue lisää

Vaateteollisuus uudistuu. Puusellusta valmistetaan vaatemateriaalia ja tekstiilien kiertotaloushankkeessa kierrätetään kuidut uudelleen käyttöön. Tekstiiliteollisuus ja kuluttajat ovat heränneet ajattelemaan ympäristöarvoja. Maapallon väkiluku kasvaa, eivätkä nykyiset kuitulähteet riitä tuottamaan tekstiilikuituja jatkuvasti lisääntyvään tarpeeseen. Toisaalta länsimaissa kertyy valtavia määriä tekstiilijätettä, jota ei tänä vuonna voimaan tulleen lain mukaan saa viedä kaatopaikalle. Pääkaupunkiseudulla sekajätteisiin sullotut vaatteet kulkeutuvat automaattisesti Vantaan […]

Lue lisää

Vantaan Energia haluaa parantaa sähköautoilun mahdollisuuksia rakentamalla ja kehittämällä latausverkostoa. Sähköautoillassa autoilijat pääsivät kertomaan latauspaikkojen tarpeistaan. Huhtikuisena iltana Vantaan Energian jätevoimalan parkkipaikalla seisoo autoja, joista monen kylkiteksti kertoo auton kulkevan sähköllä. Sähköautokertymä ei ole sattumaa, sillä tänään täällä keskustellaan sähköautoilusta.  Auditoriossa yleisö istuu paikoillaan nauttien kahvia ja sämpylöitä. Kun ensimmäinen esitelmöitsijä, myyntipäällikkö Antti Kallio Volkswagen Centeristä aloittaa puheensa, käy illan tunnelma pian selville. Yleisö kyselee, kommentoi ja […]

Lue lisää

Vantaan Energian järjestämä teemailta kiinnosti ja innosti Petri Soinia lähtemään paikan päälle kuulemaan ja keskustelemaan sähköautoilusta. – Pääseehän tässä osaltaan vaikuttamaan sähköautoilun sujumiseen, vaikka oma tarve julkisille latauspisteille Vantaalla onkin pieni, koska lataan autoni kotona. Kiinnostavaa asiaa kyllä. Sähköauto Soinilla on ollut nyt neljävuotta. – Erittäin tyytyväinen olen ollut. Uusi tekniikka ja ympäristöystävällisyys kiinnostivat hankkimaan sähköauton, enkä tavalliseen enää aio vaihtaa.

Lue lisää

Sähköautossa on pelkästään sähkömoottori. Kaikki ajamiseen tarvittava sähköenergia on varastoitu autossa oleviin akkuihin, jotka voidaan ladata joko kotona tai latauspaikoilla. Sähkömoottori on energiatehokas, hiljainen ja yksinkertainen, se ei tuota pakokaasuja, ja sen käyttämä energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energialähteillä. Sähköautojen kantosäde vaihtelee merkin ja mallin mukaan. Ladattavassa hybridiautossa on sekä sähkömoottori että bensiinillä tai dieselillä käyvä polttomoottori. Kahden voimanlähteen käyttämisellä tavoitellaan parempaa […]

Lue lisää

Blomqvistin perheen sähköautolla taittuvat työmatkat ja loma-ajelut. Sähköllä kulkeminen on niin hyväksi havaittu, ettei sähköautoa enää muuksi vaihdeta. Se oli ihastumista kerralla, eikä vanhaan ollut enää paluuta. Sähköauto vei miehen sydämen koeajolla. – Aluksi sähköauto oli vain yksi mahdollisuus muiden joukossa, mutta koeajo yllätti.Äänettömyys, voiman tunne ja käytännön suorituskyky liikenteessä olivat niin hyvät, että muuta mahdollisuutta ei ollut kuin ostaa auto, kertoo Anssi Blomqvist ensimmäisestä […]

Lue lisää

Suomen Tuulivoimayhdistyksen verkkosivut tervehtivät kävijää isolla kirjoitetulla iskulauseella HYVÄN TUULEN PAIKKA. Viestin täydentävät kolme sanaa – puhdasta, turvallista, suomalaista. Kuvissa koivunlehdet lepattavat ja sinitaivaalla leijailee saippuakuplia. Kaunista. Mutta voi tuulivoimaa markkinoida rujomminkin ja laajemmasta vinkkelistä. Niin tekee Antero Vartia, Vihreiden 35-vuotias helsinkiläinen kansanedustaja ja ravintola- ja saunayrittäjä. – Kansainvaellukset selittyvät pitkälti ihmisen aikaansaamalla ilmastonmuutoksella, kuivuudella […]

Lue lisää