Mikko Saarainen / Napa Agency Kun lajittelemme jätteemme asiallisesti, ympäristön lisäksi kiittää lompakko. Suomalaiset tuottavat vuodessa noin 510 kiloa yhdyskuntajätettä asukasta kohti. Jätehuoltoa ei hoideta verovaroin, vaan kotitaloudet maksavat tarvitsemistaan palveluista. Jätehuolto maksaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n alueella yhdelle kerrostaloasukkaalle keskimäärin 52 euroa vuodessa, rivitaloasukkaalle 42 euroa ja omakotiasukkaalle 78 euroa, kertoo Suomen Kiertovoiman […]
Katu on sakeanaan muovinkatkuista savua, kukkamaalta pilkistää roskapusseja, järvenselällä kelluu jääkaappi. Ei Suomessa. Meillä jätehuolto toimii, mutta parantamisenkin varaa on. Jätehuolto on yksi niistä palveluista, jonka olemassaolon huomaa lähinnä silloin, kun se ei toimi. Normaalitilanteessa kannamme roskapussimme jätekatokseen ja ne katoavat sieltä vähin äänin, korkeintaan roska-auton peruutuspiippauksen säestämänä. Yksityiskohdat ovat useimmille hämärän peitossa. Miten usein […]
Maapallon kestokyvyn vuoksi fossiiliset polttoaineet on korvattava muilla energialähteillä. Kuluttajalle energiamurros näkyy etenkin tuotannon hajautumisena ja älykkäämpinä palveluina. Yhä useamman suomalaiskodin kyljessä pullottaa kulmikas ulkonema. Suomessa on käytössä jo 850 000 lämpöpumppua. Ne tuottavat 8,1 prosenttia (2016) kotitalouksien energiasta. ”Lämpöpumppujen nopea yleistyminen on suomalainen menestystarina”, Aalto-yliopiston professori, energiamurrokseen perehtynyt Sampsa Hyysalo ylistää. Lämpöpumput ovat osa […]
Suomalaisen hiilijalanjälki on noin 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa. Se on yli puolet enemmän kuin maailmassa keskimäärin – ja saman verran liikaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa, joten yksilön valinnoilla on merkitystä. Keskivertosuomalaisen 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikilon (kg CO₂e) kuormasta pitäisi saada lähivuosina yli puolet pois, jos haluamme pitää maailman lämpenemisen tavoitellussa alle kahdessa asteessa. Tärkeintä […]
Nyt on vähän kiire. Tänään syntyvän lapsen 12-vuotispäivään mennessä suomalaisten on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosenttia. Luopumisen pakko voi kuitenkin palauttaa arvoa sille, mikä jää. Suomessa kaikki näyttää olevan niin kuin aina ennenkin. Mitä nyt vähän sateisia kesiä ja kovia myrskyjä, lyhyestä lumikaudesta kärsiviä saimaannorppia ja samasta asiasta riehaantuneita punkkeja. Tosiasiassa Suomi lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena noin […]
Kotitalouksien pakkausmuovin voi nyt kierrättää, mutta vielä parempi olisi, jos muovijätettä ei syntyisi ollenkaan. Kokosimme arjen vinkit turhan muovin karttamiseen. Mikromuovia on vaikea välttää arjessa, ellei ole tarkkana. Sitä on vaatteissa ja kosmetiikassa, kuten hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa. ”Pääosin kuluttajien arkimuovijäte on kuitenkin makromuovia. Yksi asukas tuottaa kiinteistön sekajätteeseen vuosittain 28,4 kiloa muovia, josta 25,5 kiloa […]
Maapallolla on 12 mannerta, joista puolet ovat muovia. Merien muoviongelmaan herättiin liian myöhään. Nyt merien pelastamiseen tarvitaan koko ihmiskunnan apu. Merien hyvinvointia uhkaavat muun muassa ilmaston lämpeneminen, rehevöityminen ja meriliikenteen päästöt. Muoviongelmaan on herätty vasta viime vuosina, ja nyt shokeeraavia esimerkkejä löytyy kaikkialta. Galapagossaarilla valaiden vatsat ovat täynnä muovia. Hangon ulkoluodoilta löytyy muoviin kuolleita lintuja. […]
Aurinkosähkö on paitsi ympäristötietoinen myös taloudellisesti fiksu valinta. Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa. Yllättävä huomio liikennevaloissa Italian-matkalla: nehän toimivat aurinkosähköllä! Saksassa moottoritien varressa kellii aurinkopaneelipelto. Suomalaiskesämökistä kiemurtelee aurinkosähköllä paistuneiden korvapuustien tuoksu. Nämä satunnaiset havainnot ovat osa aurinkoenergian rajua kehitystä ja maailmanlaajuista, energiantuotantoa mullistavaa ilmiötä. ”Voidaan sanoa, että käynnissä on globaali vallankumous”, sanoo energiaratkaisujen […]
Maailmanlaajuisesti valtaosa energiasta kulutetaan kaupungeissa. Rakennusten lämmitys, sähkölaitteiden käyttö ja liikenne ovat energiasyöppöjä. Pelkästään lämmitys sekä palvelujen ja asumisen sähkönkäyttö muodostavat kolme neljäsosaa kaupunkien energiankulutuksesta. Ja kulutus sen kun kasvaa, sillä ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin kiihtyvällä tahdilla. Vuonna 2050 kaupungeissa asuu arvion mukaan 64–69 prosenttia maailman väestöstä. Suomi ei ole poikkeus. Kaupungistumisasteemme on nousussa, ja kaupunkien […]
