Päivä sähköbongarina

19.5.2017

Kaupungissa sähkö on näkymätön itsestäänselvyys. Sitä tulee ajatelleeksi vasta kun sähkö katkeaa. Jos sähkövirran kulkua lähtee tutkimaan tarkemmin, voi sen jälkiä seurata ympäri kaupungin.

Kaduille ja talojen edustoille istutettuja harmaita sähkönjakokaappeja löytää erityisesti tiuhaan asutetuilta alueilta. Tapahtumajärjestäjien mielestä harmaat laatikot sopivat parhaiten kaupunkikulttuurin värittäjiksi ja ilmoitustauluiksi, kun taas sähköverkkoyhtiö pitäisi laatikot mieluiten puhtaina.

Estetiikasta voi olla montaa mieltä, mutta tärkein syy kaappien olemassaololle on kiinteistöjen liittäminen sähköverkkoon. Kaappien sisällä kuhisee, ja niistä löytyy muun muassa kytkimiä ja sulakkeita. Vantaalla yhteen sähkönjakokaappiin on liitetty neljästä kahdeksaan rakennusta. Sähkönjakokaappeja kaupungissa on 4 500, ja sähköä niihin lähettää yli tuhat muuntamoa. Kaupunkikuvassa esiintyy siis myös leikkimökin kokoisia jakelumuuntamoita. Muuntajat taltuttavat 20 kilovoltin jännitteen kotitalouksien ja yritysten tarpeisiin eli 400 tai 230 volttiin, jonka jälkeen sähkö on valmista jaeltavaksi lähirakennusten seinillä ja kellareissa viihtyvien sähköpääkeskusten kautta eri käyttökohteisiin: toimistoihin, keittiöihin, autoihin, olohuoneisiin ja harrastustiloihin.

Jakokaapit ovat sähköverkon viimeinen käsittelypiste, jota ennen sähkö kulkee pitkän ja monitahoisen matkan. ”Kotitalouksien pistorasiat toimivat tavallisesti 230 voltin jännitteellä. Kun sähkönsiirrossa käytetty jännite on alkumatkasta suurempi ja sitä lasketaan vasta lähellä käyttökohteita, pysyvät siirtohäviöt mahdollisimman pieninä”, kertoo Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n kehitysinsinööri Kaapo Lindholm.

Sähkön selkäranka on kantaverkossa
Sähkön matka alkaa eri puolilla Suomea sijaitsevista voimaloista, jotka voivat olla monenkokoisia ja -näköisiä. Niiden tuottama sähkö siirtyy koko maata halkovaan korkeajännitteiseen kantaverkkoon, jossa sähköä siirretään 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohdoilla. Verkon tunnistaa valtavan korkeista suurjännitepylväistä. Valtaosa kantaverkosta on ilmajohtoa.

Fingrid Oyj:n ylläpitämän 14 000 kilometriä pitkän kantaverkon voi ajatella sähkönvälityksen selkärangaksi, jonka kautta Suomen sähköverkko yhdistyy Ruotsin, Viron ja Venäjän verkkoihin. Yhteyksillä naapurimaihin varmistetaan sähkön jatkuva saatavuus, sillä etenkin
kovilla talvipakkasilla Suomen voimalaitokset eivät välttämättä tuota tarpeeksi sähköä. Periaatteessa verkosto vie niin pitkälle, että sähköä voisi hankkia ja siirtää vaikka tuulivoimastaan tunnetusta Hollannista, jos se olisi taloudellisesti kannattavaa.

Esimerkiksi metalliteollisuuden alalla toimivat järeät yritykset voivat liittää oman liitosjohtonsa suoraan 110 kilovoltin suur- tai keskijänniteverkkoon. Muuten sähkö etenee kantaverkosta sähköasemille ja muuntamoihin, edelleen alennettavaksi pienempiä sähkömääriä käyttäviä yrityksiä ja kotitalouksia varten.

Turvallisuus on tärkeintä
Kehäkolmosen varsia reunustavat jykevät 400 ja 110 kilovoltin ilmajohdot, jotka nähdäkseen ei tarvitse kiikaria. Valtavat sähköviritykset tuntuvat uhkaavilta. Mitä jos niihin iskee salama? Lindholm kertoo, että ilmajohdot on suojattu ukkosenjohtimilla. Vantaan Energia Sähköverkot tutkii jatkuvasti muita potentiaalisia uhkia ja varautuu tietoturvaa kehittämällä esimerkiksi kyberhyökkäyksiin.

Kaikkiaan sähkön jakeluverkkoa on Vantaalla noin 3 300 kilometriä, josta valtaosa on piilotettu maan alle. Kaapelit ovat yhteydessä Vantaalla toimiviin 13 sähköasemaan, jotka ovat tilavan rantasaunan kokoisia rakennuksia ja usein aidattuja. Sähköasemien toimintaa ohjataan ja valvotaan Vantaan Energian pääkonttorilla sijaitsevasta käyttökeskuksesta. Kuluttajille sähkön käyttö on tehty niin helpoksi, että siihen tarvitaan vain yhteydenotto valittuun sähkönmyyjään. Tosin Lindholm on kuullut sellaisestakin järjestelystä, jossa kerrostaloasunnon postiluukusta on kurottanut sähköjohto käytävässä olevaan pistorasiaan.

Toimitusvarmuus ja sähköturvallisuus paranevat merkittävästi, kun sopimus on tehty suoraan omaan kotiin. Sähkön myyntiyhtiön voi valita mistäpäin Suomea tahansa, mutta sähkönsiirto ostetaan aina paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä. Vantaalainen kuluttaja on siis Vantaan Energia Sähköverkkojen asiakas, sillä yritys vastaa sähköverkkojen toiminnasta ja kehittämisestä kaupungin sisällä. Lyhytkin sähkökatko raivostuttaa ”Lyhyet sähkökatkot ovat yleensä suurempi riesa yrityksille kuin kotitalouksille”, Lindholm sanoo. Sähkön toimintaa pidetään niin itsestäänselvänä, että pienenkin katkoksen sattuessa monet kaupunkilaiset hermostuvat ja sähköyhtiön
puhelimet soivat kuumina. ”Siksi tarjoammekin asiakkaille vikojen seurantaa varten häiriökarttapalvelua, josta sähkönjakelukeskeytysten sijainteja ja tietoja voi tarkastella verkkosivuillamme.”

Viime vuonna keskimääräinen sähkönjakelun keskeytysaika oli Vantaalla vajaat seitsemän ja puoli minuuttia. Maaseudulla sähköt voivat olla myrskyjen takia poikki tunteja tai jopa päiviä. Ongelmana on usein ilmajohdon päälle kaatunut puu, minkä aiheuttamien tuhojen korjaaminen on haja-asutusalueella hidasta. Ongelmatilanteita varten esimerkiksi sairaaloilla ja teleoperaattoreilla on omat varageneraattorit, mutta jatkossa valtio haluaa taata varman sähkönjakelun kaikille sijainnista riippumatta. Vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain mukaan sähkön toimitusvarmuuden on täytettävä tietyt rajat vuoden 2028 loppuun mennessä. Se tarkoittaa, että monin
paikoin ilmajohdot on korvattava maanalaisella kaapeliverkolla, joka on turvassa myrskyiltä ja muilta luonnonilmiöiltä.

”Se on valtava urakka, mutta Vantaalla tilanne on hyvä, sillä verkostamme 88 prosenttia on jo nyt maan alla. Kaapelointitahtimme on noin prosentti vuodessa, joten sataan prosenttiin pääsemme 2020-luvun lopussa.” Maan alla mutkitteleva verkko toimii paremmin juuri niinä harmaina myrskypäivinä, jolloin sähköä ja valoa erityisesti kaivataan. Silloin kun tekee mieli viettää sadepäivää leffaa katsellen, musiikkia kuunnellen tai netissä surffaten. Ja vaikka itse sammuttaa valot ja käy yöpuulle, sähkö ei lepää. Muun muassa tehtaat, lentokenttä, junaliikenne ja sairaalat toimivat vuorokauden ympäri. Tuhansia syttyviä ja sammuvia valoja voi bongata kaupungissa läpi yön.