Keittiötaikoja tähteistä

24.2.2017

Ruokakirjailija Satu Koivistolle tähteet ovat keittiön siunaus. Ruoanlaitto on helppoa, kun jääkaapissa on jotain, josta saa jalostettua nopean arkiaterian koko perheelle.

Satu Koivisto on kirjoittanut kirjan siitä, miten keittiön rippeisiin voi rakastua. Hänelle ei tulisi mieleenkään heittää ruokaa pois. Bolognesekastikkeen jämällä tai edellispäivän keitetyillä perunoilla voi täyttää vaikka pizzan. Ylijääneestä keitetystä ohrasta saa ruokaisan salaatin, riisi taipuu itämaiseksi wokiksi. Kuivahtanut artesaanileipä kelpaa salaattiin, köyhiin ritareihin tai uunileiväksi. ”Tummuneilla banaaneilla makeutan omatekoisen myslin, ja sitruunankuorista teen limonadia. Sitrushedelmien kuivatut kuorilastut sopivat mausteeksi myös moniin talviruokiin, kuten risottoon tai pitkään hautuviin patoihin”, Koivisto sanoo.

Monen liemen nainen

”Olen lieminaisia. Meillä syödään kasvispainotteisesti, mutta silloin kun teemme lihaa, kanaa tai rapuja, kiehautan luista ja kuorista aina liemen. Kuulostaa sankarilliselta mutta on oikeasti helppoa.”

Kauppahallista Koivisto ostaa kalan fileoituna ja pyytää liemiruodot toiseen pussiin. Kun tekee kerralla isomman satsin lientä ja pakastaa osan, äidin ohjeella tehty kalakeitto syntyy arkenakin hetkessä. Koiviston mukaan ”maailman parhaan” kalakeiton ohjeessa ei ole liemen lisäksi mitään ihmeellistä. Simppeli keitto on kuitenkin niin maukas, että Koiviston 4-vuotias esikoinen toivoi sitä syntymäpäiväjuhliinsa. Mummin reseptillä tehty kalasoppa päihittää pizzat mennen tullen.

Esivalmisteltu arki
Äidiltään Koivisto on oppinut senkin, ettei uunia kannata lämmittää vain yhtä ruokaa varten. Jos kiertoilmauunissa muhii lasagne, samalla paahtuvat porkkanat seuraavan päivän maalaissalaattiin tai siemenet aamujogurtin päälle. Jälkilämmössä voi tehdä krutonkeja.

”Keskitän ruoanlaittoa enkä käytä uunia läheskään joka päivä. Lauantaisin ostamme ison määrän kauden kasviksia, jotka esivalmistelen usein jo sunnuntaisin,
pilkon ja paahdan. Vihanneksia tulee syötyä enemmän, kun niitä on käyttövalmiina jääkaapissa.” Esimerkiksi pitkään kypsyvistä punajuurista voi tehdä yhtenä päivänä peston, toisena salaatin, kolmantena lindströminpihvejä.

Koivistoa ruoanlaiton suunnitelmallisuus ei kahlitse. Hän pitää Kokkisota-tyylisestä ruoanlaitosta, jossa jääkaapin sisältö ratkaisee. Vaihtoehtojen rajallisuus vapauttaa luovuuden. ”Tykkään tehdä ruokaa, mutta en kiireessä. Minulle olisi kauhistus mennä työpäivän jälkeen kauppaan väsyneen lapsen kanssa. Valmiiden asioiden löytyminen kaapista helpottaa työ- ja päiväkotiarkea valtavasti.” Kun ateria syntyy vartissa, on aikaa keskittyä yhdessäoloon hyvän ruoan äärellä. Koiviston
perheessä pöytään kokoonnutaan joka ilta kuuden jälkeen.

Satun äidin kalakeitto
kuudelle
2 sipulia
1 kg perunoita (esim. Nicola)
600 g kuhafileetä
2 l kalalientä
suolaa
2 rkl voita
(tilliä)
Kuori ja hienonna sipulit. Pese, kuori ja kuutioi perunat. Poista kuhafileistä ruodot kalapihdeillä ja paloittele fileet. Kuumenna kalaliemi tilavassa kattilassa.
Lisää sipulit ja perunat. Keitä perunat kypsiksi, noin 15 minuuttia. Lisää kalat ja jatka keittämistä noin 5 minuuttia. Mausta keitto suolalla ja lisää pinnalle
voita. (Viimeistele tillisilpulla.)

Kalaliemi
1 kg kalanruotoja ja -päitä
n. 2 l vettä
1 sipuli
10 maustepippuria
Huuhtaise kalanruodot ja -päät nopeasti juoksevalla, kylmällä vedellä. Laita kattilaan ja valuta päälle vettä niin, että ruodot peittyvät. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kuori vaahto pinnalta reikäkauhalla. Lisää kattilaan neljään osaan lohkottu sipuli ja maustepippurit. Keitä lientä puoli tuntia miedolla lämmöllä. Siivilöi liemi ja tee siitä maailman paras kalakeitto.