Energia-alan uudet tuulet

(Teksti Laura Pörsti, Kuva Heidi Strengell)

Kun energiantuotannossa siirrytään pois fossiilisista polttoaineista, kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa kodin energia-asioihin lisääntyvät. Alan yhtiöiltä tämä edellyttää uusia toimintatapoja. Tätä mietitään nyt joka alalla: millaisia muutoksia on tehtävä, että päästään Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035?

Energiaalalla yksi asia on selvä. Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon. Kivihiilen poltosta tulee laitonta vappuna 2029. ”Päästöoikeuksien hinnan noustessa fossiiliset tulevat myös koko ajan kannattamattomammiksi, kun taas tuulivoimasta on teknisen kehityksen myötä tullut halvempaa”, selittää Energiateollisuuden Energiamarkkinat-yksikön johtaja Pekka Salomaa. Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin yhdeksän prosenttia Suomen sähköntuotannosta.  ”Se lisääntyy paljon enemmän kuin yleisesti kuvitellaan. Tuuli toimii myös lämmöntuotannon kaverina: kun tuulee kovaa, isoilla lämpöpumpuilla voidaan varastoida lämpöä kaukolämpöverkkoon”, Salomaa sanoo. 

Polttamisperusteisesta energiantuotannosta pois siirtyminen vaatii näkökulman muutosta. Polttaminen on toiminut kulutuksen mukaan, eli kun pakkasilla on tarvittu paljon sähköä ja lämpöä, voimaloissa on voitu ratkaista tilanne laittamalla pökköä pesään. Tuulta ja aurinkoa on vaikeampi käskeä. Niiden laajempi käyttö energialähteinä vaatii uudenlaisia joustoja kulutukseen ja mekanismeja, jotka tasaavat yli- ja alituotantoa. ”Kukaan ei voi tietää, millaiseen ratkaisuun energiantuotannossa on järkevintä siirtyä. Todennäköisesti yhdistelmään monesta tuotantotavasta”, Salomaa sanoo. Varmaa on vain se, että ala muuttuu – ja paljon.

Uudistumisen tarve yhdistää

Hyvää muutosta on jo tapahtunut. Vuonna 2019 suomalainen sähköntuotanto oli 82-prosenttisesti päästötöntä: 35 prosenttia tuli ydinvoimasta ja 47 prosenttia uusiutuvista energialähteistä. Kaukolämmöstä kuitenkin lähes 60 prosenttia tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella vuonna 2018. ”Joka puolella Suomea energiayhtiöillä on omat haasteensa, jotka riippuvat historiassa tehdyistä ratkaisuista. Niillä yhtiöillä, jotka nojaavat kivihiileen, on isompia kysymyksiä ratkottavana kuin vesi- ja bioenergiavaltaisilla yhtiöillä”, Salomaa selvittää. Uusiin voimalaitoksiin tarvittavat investoinnit ovat isoja ja pitkäaikaisia. Niitä ei haluta tehdä turhaan.  ”Jos nyt tehdään uusi biomassaa polttava laitos, ratkaisun kanssa pitää elää monta kymmentä vuotta. Suurta viisautta tarvitaan siinä, mihin kannattaa investoida.”

Rahaa vaativan muutoksen keskellä energiayhtiön on pystyttävä vaalimaan asiakkaitaan, houkuttelemaan uusia ja vastattava murroksen mukanaan tuomiin palvelutarpeisiin. Monia niistä ei osata vielä kuvitellakaan. ”Esimerkiksi kodin olosuhteita valvoville palveluille varmasti tulee kysyntää, mutta toistaiseksi ne kiinnostavat melko pientä piiriä”, Salomaa sanoo. Se tiedetään, että suomalaiset ovat kovia kilpailuttamaan sähkönmyyjiä. Peräti kymmenen prosenttia vaihtaa myyjää vuosittain. Hyvästä asiakaskokemuksesta ei ole varaa tinkiä eikä hintoja voi nostaa kattoon.

”Suomessa on aika iso joukko sähkönmyyjiä esimerkiksi pankkeihin verrattuna. Nyt alan isot ja pienet toimijat etsivät uusia strategioita, joilla pärjätä muuttuvassa maailmassa.” Viime vuosina useat yhtiöt alalla ovat yhdistäneet toimintojaan. Esimerkiksi it-järjestelmien ja markkinoinnin kustannukset jäävät tällä tavoin alhaisemmiksi. Huhtikuun alusta Vantaan Energiankin sähkönmyynti- ja asiakaspalvelutoiminnot yhdistyvät Lahti Energian, Oulun Energian, Oulun Seudun Sähkön, Oulun Sähkönmyynnin osakkaiden ja Pori Energian kanssa. ”Näyttää siltä, että uusien palvelujen tarve ja kustannustehokkuus puhuvat nyt yhtiöiden yhdistymisten puolesta”, Salomaa toteaa. 

Vaihtelevasta hinnasta voi hyötyä

Miten energiamurros sitten vaikuttaa kuluttajan arkeen? Salomaa antaa esimerkin. Hänen perheensä sähköauton lataus napsahtaa päälle yleensä kahden kolmen aikaan yöllä. Salomaa ostaa pörssisähköä ja seuraa sähkön tuntihintaa kantaverkkoyhtiö Fingridin verkkopalvelusta. Auto kannattaa ladata silloin kun sähkö on halvimmillaan. ”Viime yönä markkinahinta oli muutaman tunnin melkein nollassa. Tietysti sähköverot ja siirtomaksut tulevat silti maksettaviksi”, Salomaa sanoo.

Tämäntyyppiset toimintatavat yleistyvät tulevaisuudessa, sillä uusiutuvien energialähteiden myötä sähkönhinnan tuntivaihtelu lisääntyy. ”Meillä on kokemusta edullisemmasta yösähköstä, mutta halpoja tunteja voi olla myös keskellä päivää, jos tuulee paljon”, Salomaa sanoo. Tilaa on nyt monenlaisille palveluille, jotka automaattisesti säätävät kodin laitteita päälle ja pois sopiviin aikoihin. Salomaa huomauttaa, että niiden tarve ei johdu vain ilmastonmuutoksesta. ”Murrosta aiheuttaa sekin, että ihmisten arvomaailma on muuttunut. Enemmän halutaan istua omien asioiden päällä eikä vain ottaa annettuna sitä, mitä jostain sanellaan.”

Energiateollisuuden edustajana hän tietysti näkee tilanteessa energiayhtiöille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Jotkin yhtiöistä myyvätkin jo esimerkiksi aurinkopaneeleita ja niiden asennuspalveluita. ”Energiayhtiöt huolehtivat siitä, ettei kenenkään tarvitse kohtuuttomasti paneutua näihin asioihin, mutta että paneutuminen on halukkaille mahdollista.”

Kuluttajasta tulee myös tuottaja

Sähkönkulutus on pitkään ollut Suomessa tasaista – viime vuonna 86 terawattituntia – mutta sen ennustetaan kasvavan muun muassa sähköautojen yleistymisen myötä. Vielä isompi vaikutus on isojen tehtaiden tuotantotavan muutoksilla. ”Esimerkiksi SSAB selvittää Raahen tehtaan teräksen valmistusprosessin muuttamista sellaiseksi, ettei se perustu kivihiileen. Sähköllä tehtäisiin vetyä ja sitä käytettäisiin teräksen valmistukseen. Yksin tällainen muutos lisäisi sähkön tarvetta huomattavasti”, Salomaa toteaa.

Tästä huolimatta Salomaa ei näe tulevaisuutta, jossa sähkön tai lämmön toimitus muuttuisi joinakin aikoina täysin epävarmaksi. Sähköverkkoa vahvistetaan koko ajan, ja vaikka uusiutuva energia on sääriippuvaista, kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen on keinoja. Yksi niistä on ottaa kotitaloudet mukaan sähkön tuotantoon eri tavoin kuin ennen. Aurinkopaneelien lisäksi esimerkiksi sähköautojen akut ja lämminvesivaraajat voivat osallistua piikkien tasoittamiseen.  ”Silloin kun on ylituotantoa, lämminvesivaraajien kimppa voi imaista sähköä verkosta ja muuttaa sitä lämmöksi.

Tai auton akusta voidaan ostaa verkkoon sähköä kriittiseen  tarpseen. Tällaisilla tavoilla voidaan pitää sähköverkon taajuus tasaisena”, Salomaa visioi. Toimitusvarmuutta lisää myös maiden välinen yhteistyö. Suomeen ostetaan sähköä erityisesti Ruotsista ja Venäjältä. Tällä hetkellä tuontisähkön osuus on alle neljäsosa Suomessa käytetystä sähköstä. ”On järkevää tavoitella vähän suurempaa omavaraisuutta, mutta yhteistyökin kannattaa. Jos vaikka Ruotsissa tuulee voimakkaasti, voimme hyödyntää tuulivoimaa naapurin runsaasta kapasiteetista, mikä on halvempaa kuin polttamalla tapahtuva tuotanto meillä”, Salomaa sanoo.

Lähteet: Energiateollisuuden sähkötilastot 2019, Energiateollisuuden kaukolämpötilasto 2018, Fingridin vuosikertomus 2018