Luonnollisesti taloudellinen aurinkosähkö

Aurinkosähkö on paitsi ympäristötietoinen myös taloudellisesti fiksu valinta. Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa.

Yllättävä huomio liikennevaloissa Italian-matkalla: nehän toimivat aurinkosähköllä! Saksassa moottoritien varressa kellii aurinkopaneelipelto. Suomalaiskesämökistä kiemurtelee aurinkosähköllä paistuneiden korvapuustien tuoksu.

Nämä satunnaiset havainnot ovat osa aurinkoenergian rajua kehitystä ja maailmanlaajuista, energiantuotantoa mullistavaa ilmiötä. ”Voidaan sanoa, että käynnissä on globaali vallankumous”, sanoo energiaratkaisujen edistämiseen keskittyneen Finsolar-projektin vetäjä Karoliina Auvinen.

Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkosähkömaa, sillä paneelit voi kallistaa etelään hyödynnettävän säteilymäärän optimoimiseksi. Säteilymäärä painottuu kuitenkin keväästä syksyyn. Siksi aurinkosähkö ei voi olla Suomessa ainoa energianlähde. Arvioiden mukaan sen osuus maan sähköntuotannosta voi nousta kymmeneen prosenttiin, johon on vielä matkaa nykyisestä parin promillen osuudesta. Esimerkiksi Tanskan sähköntuotannosta aurinkosähkön osuus on 2,2 prosenttia. ”Aurinko- ja tuulisähkö täydentävät Suomessa hyvin toisiaan”, Auvinen sanoo.

Välttämätön energiamuoto

Aurinko- ja tuulienergian kehitystyö alkoi 1970-luvun öljykriisistä, mutta vasta viime vuosina se on yltänyt pökerryttävään vauhtiin. Ilmastonmuutoksen suitseminen, kehittyvien maiden kasvava energiantarve ja teknologian kehittyminen kirittävät tahtia edelleen. Uusiutuvan energian kasvun ansiosta maailman hiilidioksidipäästöt ovat pysyneet samalla tasolla yli kolme vuotta, vaikka energiankulutus kasvaa vajaat kaksi prosenttia vuodessa. Kun energian kysyntä kasvaa, sitä pitää tuottaa yhä ympäristöystävällisemmin. ”Päästöjen merkittävä vähentäminen ei onnistu ilman aurinkoenergiaa. Kaikki keinot tarvitaan ja pian, sillä päästöt vähenevät aivan liian hitaasti”, Auvinen sanoo.

Kun maailman suurimmat sähköntuottajat, Kiina, Intia ja Yhdysvallat, siirtyvät kiihtyvällä tahdilla uusiutuvaan energiaan, skaalaeduista hyötyy koko maailma. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet viidessätoista vuodessa yli 80 prosenttia. ”Kukaan ei tajunnut, kuinka paljon teollisuuden skaalaedut vaikuttavat hintatasoon”, Auvinen sanoo.

Suomessakin aurinkosähkö on jo taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto osana kotien, kuntien ja yritysten omaa energiantuotantoa. Se ei ole enää vain ympäristötietoinen vaan myös taloudellisesti fiksu valinta.

Helppoa kuin sähkönteko
Suomessa sähköverkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti on yli kolminkertaistunut vuodessa. Eniten alle yhden megawatin pientuotannosta on kasvanut aurinkosähkön osuus. Kaikesta sähkön pientuotannosta sen osuus on hieman alle viidennes. Aurinkosähkön saaminen kotiin on helppoa, etenkin jos asuu omakotitalossa. Auvinen kehottaa omaa järjestelmää harkitsevaa kilpailuttamaan tarjoajia ja mitoittamaan järjestelmän sopivaksi omaan sähkönkulutukseen.

Pikakauppoja ei kannata tehdä ensimmäisen ovelle tulleen kaupustelijan kanssa. Kehittyneiden kiinnikkeiden ansiosta paneelien asennus on nykyään nopeaa, joten työkustannukset jäävät aiempaa pienemmiksi. Myös paneeleissa käytettävät materiaalit ovat entistä kevyempiä ja kestävämpiä. Kun auringonvalo osuu omakotitalon katolla olevan paneelin kennoihin, syntyy sähköä. Tarkemmin sanottuna paneeleihin kytkettävät invertterit muuttavat aurinkoenergian verkkovirraksi, joka kiertää talon sähköpääkeskuksen kautta pistorasioihin.
Aurinkoenergian myötä sähkönkulutus alkaa usein kiinnostaa asukkaita aiempaa enemmän.

”Tuotantoa tarkkaillessa saattaa tulla mieleen, että pyykit kannattaakin pestä päivällä, kun aurinko paistaa.” Kannattava investointi Auvisen mukaan kotitaloudet saavat aurinkosähköstä omassa käytössä paremman tuoton kuin pankkitilillä lojuvista säästöistä. Oman tarpeen yli tuotetun sähkön voi myydä takaisin verkkoon.

”Jos kaiken sähkön käyttää itse, paneelien 30 vuoden elinkaaren aikana investoinnin tuotto on yhdestä kolmeen prosenttia. Aurinkopaneelit voivat myös nostaa kiinteistön arvoa.

Laskelmassa on otettu huomioon muun muassa asennuskustannukset, invertterin vaihto ja tuotetun energian määrä. Yksiselitteisiä laskelmia on hankalaa tehdä, koska ala kehittyy nopeasti ja olosuhteet vaihtelevat. Elinkaarilaskelmien perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että aurinkoenergian hyödyntäminen on Suomessa taloudellisesti ja ekologisesti kannattavaa. Vuonna 2011 tehdyn elinkaarianalyysin mukaan Pohjois-Euroopassa aurinkoenergiajärjestelmät tuottavat valmistamiseen kuluneen energian viisinkertaisesti
takaisin elinaikanaan.

Kotitalouden näkökulmasta aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttavat teknologian lisäksi verotus, lainsäädäntö ja sähkönsiirron hinnoittelu. Jos esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiö pienentää kulutukseen perustuvaa siirtomaksua ja nostaa perusmaksua, heikkenee
kotitalouden oman sähköntuotannon ja energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus suhteessa ostosähköön.

Suomessa on ollut pitkään vallalla näkemys, että keskitetty energiantuotanto on tehokasta. Lait on säädetty siitä lähtökohdasta, että sähkö kulkee suurtuotannosta yksisuuntaisesti kuluttajille. Auvisen mukaan ajattelumalli ei ole tätä päivää, sillä hajautetut energiateknologiat kehittyvät nopeasti ja tulevat yhä laajemmin kuluttajien saataville. ”Aurinkoenergia, sähköautot, akut, kysyntäjousto ja muut hajautetut ratkaisut edellyttävät sähköverkon muuttamista kaksisuuntaiseksi. Lainsäädännön pitää mahdollistaa kuluttajien osallistuminen energiamarkkinoille”, Auvinen toteaa.

Taloyhtiöiden haasteet 
Suomessa paneelien asennustöistä voi tehdä kotitalousvähennyksen verotukseen. Kotitaloudet on kuitenkin rajattu kunnille ja yrityksille tarjottavan energiatuen ulkopuolelle. Monissa maissa kuluttajille on tarjolla taloudellista tukea, minkä takia aurinkosähkö on yleistynyt nopeasti. Näin on käynyt esimerkiksi Britanniassa ja Tanskassa.

”Muualla poliitikot ovat ällistyneet, kuinka paljon tuet ovat vaikuttaneet aurinkosähkön yleistymiseen. Suomessa kiinnostus aurinkosähköön on suurta siitä huolimatta, ettei investointitukia ole tarjolla.”

Taloyhtiöön asennetuista paneeleista ei voi tehdä Suomessa kotitalousvähennystä. Myös aurinkosähkön kulku taloyhtiöissä on hinnoittelun ja hallinnoinnin osalta nykyisellään hieman epäselvää.

Finsolarilla on meneillään taloyhtiökokeilu, jossa aurinkosähkön tuotanto jaetaan osakkaille laskennallisesti älymittareiden datan perusteella. Projektin haasteena on se, voidaanko hyvityslaskelmamalli hyväksyä lainsäädännössä.Toiveikkaimmat ajattelevat,
että alan nopea kehitys, digitalisaatio, älykkäät sähköverkot ja aurinkosähkön ympäristöystävällisyys innostavat poliitikkoja muokkaamaan
 säännöksiä.