Energiamurros on jo käynnissä

Maapallon kestokyvyn vuoksi fossiiliset polttoaineet on korvattava muilla energialähteillä. Kuluttajalle energiamurros näkyy etenkin tuotannon hajautumisena ja älykkäämpinä palveluina.

Yhä useamman suomalaiskodin kyljessä pullottaa kulmikas ulkonema. Suomessa on käytössä jo 850 000 lämpöpumppua. Ne tuottavat 8,1 prosenttia (2016) kotitalouksien energiasta. ”Lämpöpumppujen nopea yleistyminen on suomalainen menestystarina”, Aalto-yliopiston professori, energiamurrokseen perehtynyt Sampsa Hyysalo ylistää.

Lämpöpumput ovat osa käynnissä olevaa energiamurrosta. Voidaan jopa puhua energiavallankumouksesta, niin suuren, nopean ja rajun muutoksen keskellä parhaillaan elämme. Energiamurroksessa fossiiliset, ilmastonmuutosta kiihdyttävät polttoaineet korvataan muilla energialähteillä, koska on pakko. Muuten maapallon ruoantuotanto ja luonnon kestokyky vaarantuvat.

Ilmastotavoitteita ei voi saavuttaa vain nykyistä tuotanto- ja kulurakennetta viilaamalla, joten yhteiskunnan hiilivapaus vaatii systeemistä muutosta.

Nyt eikä ylihuomenna

Hyysalo on mukana energian tulevaisuutta hahmottelevassa Energiamurrosareenassa ja laatinut osaltaan sen raporttia. Areena kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita. Raportti vaatii, että ”joustavan ja dynaamisen energiajärjestelmän luonti on aloitettava nyt eikä ylihuomenna”. Mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimmiksi muutokset käyvät ja sitä dramaattisemmaksi murros yltyy maapallon olosuhteiden heikentyessä. Hyysalon mukaan Suomessa korvataan ensin kivihiili ja sitten maakaasu. Myös puun energiakäyttöä on vähennettävä, ehkä jo parin vuosikymmenen sisällä, sillä metsiä tarvitaan hiilidioksidin sitomiseen ilmakehästä.

”Emme ehdi odottaa fuusioenergiaa tai muuta kehitteillä olevaa radikaaliteknologiaa, joka pelastaisi tilanteen”, Hyysalo sanoo. Keinoja kestävän energiajärjestelmän luomiseksi on jo paljon: energiatehokkuuden kohentaminen biokaasu, aurinkolämpö, lämmön kausivarastot, kysyntäjousto ja matalalämpöverkot. Keinot pitäisi vain saada laajaan käyttöön. Esimerkiksi neljän datakeskuksen hukkalämpö vastaa yhden polttovoimalaitoksen tuottamaa lämpöä. Paljon pelastettaisiin silläkin, että liikenne kulkisi sähköllä.

Uusien keinojen käyttöönotto vaatii rohkeutta ja uteliaisuutta suomalaisilta yrityksiltä ja kuluttajilta. Lisäksi tarvitaan kivuliaita poliittisia päätöksiä, sillä ilmastopolitiikkaa pitää tehdä riuskemmalla otteella kuin tähän asti. Se edellyttää, että äänestäjät kannattavat ilmastopoliittisia toimia. ”Tietoisuus ilmastonmuutoksesta leviää vähitellen. Lämpötilojen noustessa ihmiset alkavat ymmärtää tilanteen vakavuuden.”

Hyysalon mukaan maapallo on vielä pelastettavissa, mutta operaatio on valtava.

Energiantuotanto hajautuu

Energiamurros vaikuttaa sekä kuluttajiin että tuottajiin. Yhä useammasta ostajasta tulee myös myyjä, kun energiaa tuotetaan jopa kodin kokoisissa pienyksiköissä. Kuluttaja-tuottajien määrä kasvaa jatkuvasti. Tuuli- ja aurinkosähkö ovat hyviä esimerkkejä tuotannon hajautumisesta. Viime vuosien tekninen kehitys on ollut hurjaa. ”Tuulesta ja auringosta on tullut taloudellisesti järkeviä energialähteitä Suomessakin”, Hyysalo sanoo.

Aurinkosähkön kannattavuus muihin energiamuotoihin verrattuna perustuu paneelien teknologian kehittymiseen ja niiden valmistuskustannusten laskuun massatuotannon myötä. Lisää kustannussäästöjä on Hyysalon mukaan luvassa paikallisista asennustöistä. ”Saksassa asennuskustannukset ovat jo laskeneet merkittävästi liiketoiminnan kehittyessä. Näin käy Suomessakin.”

Uudistumisen pakko

Murros iskee energia-alan yritysten liiketoimintamalleihin, kun vanha tuotanto pitää korvata uudella ja strategiat miettiä uusiksi. Tilanne on klassinen: kassavirta tulee vanhasta, mutta uutta on pakko kehittää kovaa tahtia, jos aikoo pärjätä uudenlaisen energiantuotannon maailmassa. Uusien investointien tekeminen voi kirpaista, kun vanhatkin voimalaitokset olisivat vielä käyttökelpoisia. Hyysalon mukaan vaihtoehtoja ei ole. ”Nämä laitokset on vain kannibalisoitava. Tässä pätee vanha viisaus, että on parempi pilata itse oma liiketoimintansa kuin odottaa ja antaa muiden pilata se.”

Uusilla energiamarkkinoilla tuuli- ja aurinkosähköntuotanto ei ole vain kuluttajien bisnes. Hyysalo ennustaa markkinoille energia”

Yhtiöiden rakentamia aurinkoenergiakenttiä ja tuulivoimaosuuskuntia. Toisaalta murros tarjoaa aina mahdollisuuksiakin, ja Hyysalon mukaan suomalaisyrityksillä on loistavat edellytykset pärjätä avautuvilla energiamarkkinoilla. Menestys edellyttää etukenoa myös kotimarkkinoilla.

Suomi näyttää suuntaa

Hyysalo visioi Suomesta edelläkävijöiden testimarkkinaa. Esimerkiksi hän ottaa kysyntäjoustojärjestelmät ja energiaremontit, joissa suomalaisten osaaminen on maailman kärkeä. Energiayhtiöt ovat tähän saakka myyneet määrää eli mahdollisimman paljon energiaa. Nyt olisi fiksua siirtyä määrästä laatuun eli päästöttömään energiaan sekä panostaa energiantuotannon lisäksi palveluiden kehittämiseen ja myyntiin.

”Kaukolämpöyhtiöille olisi rationaalinen liike myydä energiatalouden kohennuspalveluita. Taloyhtiöiden energiaremonteista saa uutta liiketoimintaa”, Hyysalo ideoi. Kysyntäjoustojärjestelmässä esimerkiksi kaukolämmön käyttöä voidaan vähentää silloin kun sen tuottaminen on kalleimmillaan ja siirtää halvemman tuotannon hetkiin. ”Näille järjestelmille on kysyntää kaikissa maissa.”

Älykäs kysyntäjousto

Hyysalo määrittelee kysyntäjoustojärjestelmien ensimmäisen vaiheen parilla konkreettisella esimerkillä. Kulutus tasaantuu vaikka siten, että autot latautuvat öisin tai vesilämmityssäiliön releet lämmittävät vettä vuorotellen. Lämminvesivaraajankin voi kytkeä pois päältä hintapiikin kohdalla, koska laite nimensä mukaisesti varaa lämpöä.

”Omakotitalon lämpöeristys pitää lämpöä yleensä noin neljä tuntia. Tässä aikaraamissa talon lämmitystä voi kytkeä päälle ja pois, ilman että sisälämmössä huomaa suurempaa eroa”, Hyysalo toteaa. Toisessa kysyntäjoustojärjestelmien vaiheessa asutaan älytaloissa, joissa ajastinohjelmointi minimoi lämmönkulutusta asukkaiden poissaolon mukaan.

Hyysalo vaatii suurten kaupunkien kaukolämpöverkkoihin hukkalämmön hyötykäyttöä ja kaksisuuntaisuutta. Jos isot kiinteistöt otettaisiin mukaan kaukolämpö- ja jäähdytysverkkojen tuotantoon ja tasaamiseen, kysyntäjouston ja lämpöpumppujen hyödyt saataisiin optimoitua. Hajautettua energiaa ja kaukolämpöä ei tarvitse asettaa vastakkain. Näiden kaikkien kohennusten toteutus olisi helpompaa, jos niitä tuettaisiin poliittisilla päätöksillä. ”Esimerkiksi kuluttajille pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja taloudellisesti motivoivaa osallistua energiamarkkinoille omalla tuotannollaan ja kysyntäjoustollaan”, Hyysalo sanoo.

Ei kuulosta ihan vaivattomalta, mutta ei mahdottomaltakaan. Itse asiassa Hyysaloa kuunnellessa alkaa tuntua, ettei maapallon pelastaminen olekaan korkealentoista visiointia, vaan arkista ja käytännönläheistä työtä. Sellaista, jota kaikki voivat tehdä. Ei lämpöpumpun hankkiminenkaan kovin kummoinen prosessi ole.