Minkälaista olisi arki ilman sähköä?

9.11.2018

Sähkö on ylellinen itsestäänselvyys, joka mahdollistaa monet arkiset toimet paitsi kotona myös työpaikalla. Mihin kaikkeen opettaja, kampaaja, pizzeriayrittäjä ja valokuvaaja tarvitsevat työssään sähköä? Pärjäisivätkö he ilman sitä arjessaan?

Tuntikirjanpitoa, opetuksen valmistelua, viestittelyä vanhempien kanssa – käytän tietokonetta opettajan työssäni moneen asiaan päivittäin. Samoin oppilaat, sillä sähköiset oppimisalustat ovat nykypäivää ja kovassa käytössä. Opetan kuvataidetta, ja sähkö on tarpeen myös kuvisluokassa. Taiteillessamme käytämme työvälineinä niin kuumaliimapistoolia kuin hiustenkuivaajaa. Sähköttömyys laittaisi opetuksen uusiksi, mutta paljon puhutusta digiloikasta huolimatta koulussa pärjätään kyllä vanhan ajan malliinkin. Tietokoneita käytettäisiin siihen saakka, kun niiden akut loppuisivat, mutta koulussamme on yhä kirjat ja liitutaulut. Ne toimivat ilman sähköäkin.

Opettajanhuoneestamme taitaa löytyä myös lankapuhelin. Wilma-viestien sijaan kuulumiset voitaisiin kirjoittaa reissuvihkoon. Paperisen viestinnän myötä tulisi kenties arvioitua uudelleen, miten paljon vanhemmille on tarpeen raportoida.

Kuvataiteen tunnilla sähkökatkos palauttaisi perusasioiden äärelle, minkä voi nähdä mahdollisuutenakin. Pimeässä voi piirtää ja maalata tai rakentaa neulanreikäkameran ja tarkastella maailmaa sen läpi. Hämärässä voi eläytyä aistimaan sitä, mitä ei näe.

Nuoret ovat maineestaan poiketen myönteistä porukkaa, usein jopa joustavampia kuin aikuiset. Siksi he eivät luultavasti hätkähtäisi sähkökatkosta kuten opettajat, joiden pitäisi pähkäillä, miten opetus erikoistilanteessa järjestetään. Nuorten ajatuksissa olisi luultavasti vain yksi huolestuttava skenaario: mitä sitten, kun oman kännykän akku loppuu?”

Salli Kulmala, opettaja, Helsinki

Päähierontaa ja kynttilänvaloa

Kampaajalle hyvä valaistus on kaiken a ja o. Tässä työssä on nähtävä tarkasti, mitä tekee. Myös moni työväline toimii sähköllä, kuten leikkauskoneet, föönit, osa kiharrusrullista – ja tietysti keittiön kahvinkeitin! Olen ekokampaaja, joten tarvitsen sähköä myös värien keittämiseen liedellä. Kattilassa saattaa porista esimerkiksi merilevää tai erilaisia juuria. Työni hankaloituisi mahdottomasti ilman maksupäätettä ja sähköistä ajanvarausjärjestelmää. Monelle asiakkaalle sähköinen ajanvaraus on ehdoton juttu, koska varauksen voi tehdä ehtiessään, vaikka keskiyöllä. On myös kampaajalle helpompaa, kun puhelimeen ei tarvitse vastailla kesken työnteon. Emme merkitse varauksia enää ollenkaan perinteiseen paperikalenteriin.

Sähköjen katkeaminen tarkoittaa tässä ammatissa automaattisesti taukoa työnteosta, sillä ilman valoa ei voi leikata millintarkasti. Ei varmaan auttaisi kuin tarjota asiakkaille intialaista päähierontaa. Maksunakin kävisi vain käteinen, ellemme saisi käyttöömme vanhan ajan korttimankelia. Äskettäin pääsimme testaamaan tilannetta käytännössä, kun koko kampaamon sähköt katkesivat kesken päivän läheisen työmaan takia. Asiakkaat suhtautuivat vartin mittaiseen katkoon yllättävän kivasti. Täällä me fiilistelimme yhdessä kynttilänvalossa.”

Seija Saastamoinen, ekokampaaja, Vantaa

Tonnikalaa ja käsitiskivuoroja

Pizzeriassa moni asia toimii sähköllä, kuten kylmälaitteet, pesukoneet, valaisimet ja kassakone. Jos sähköt katkeaisivat, sammuisi myös toimintamme keskus eli pizzauuni. Se paistaa kahdessa tasossa kaksitoista pizzaa kerralla. Haasteellista toimintamme kannalta olisi myös kylmälaitteiden sammuminen, sillä Kotipizzan konseptiin kuuluvat valmiina toimitetut, pakastetut pizzapohjat. Myös tuoretuotteiden osalta täytevalikoima suppenisi merkittävästi. Kaikki raaka-aineemme eivät onneksi vaadi kylmäsäilytystä. Ainakaan pizzakastike, tonnikala, ananas, jalapeno ja kuivatut sienet eivät olisi pilaantumisvaarassa, vaikka joutuisimme sinnittelemään jonkin aikaa ilman sähköjä.

Kuiva-ainekaapeistamme löytyy aina myös jauhoja. Tiskikoneiden sammumisesta selviäisimme jotenkuten. Kun koneet ovat joskus hajonneet, olemme turvautuneet perinteiseen metodiin eli tiskiharjaan ja käsitiskiaineeseen. Hiljaisena päivänä saisimme hoidettua tiskivuoren käsityönä, mutta kiireen keskellä emme pärjäisi mitenkään ilman konetta.

Sähkökatkos seisauttaisi myös kassajärjestelmämme. Silloin passaisi vain käteismaksu. En muista pizzeriauraltani kuin muutamia minimittaisia sähkökatkoja. Ne ovat olleet hetkellisiä häiriöitä, jotka on ehtinyt hädin tuskin huomata. Hyvä niin.”

Panu Nikoskinen, Kotipizza-yrittäjä,
Helsinki

Luonnonvaloa ja pimiön litkuja

Filmikamerat ja pimiöt ovat historiaa, valokuvaaja tarvitsee sähköä oikeastaan kaikissa työvaiheissa. Niin kamera, tietokone kuin salamavalotkin toimivat akkujen avulla.

Pyrin käyttämään kuvauksissa mahdollisimman paljon luonnonvaloa, mutta Suomessa työolosuhteet ovat valoa ajatellen haastavat. Salamavaloilla kuviin saadaan lisävaloa ja loihditaan illuusio luonnonvaloa tulvivasta ikkunasta silloinkin, kun luonnonvaloa ei huoneessa todellisuudessa ole. Salamavaloilla lisätään kuvien kirkkautta, mutta ennen kaikkea niillä luodaan tunnelmaa. Kuvaan suoraan tietokoneelle, joten kannettava kulkee mukanani työkeikoille. Saavun kuvauskohteeseen jatkojohdon kanssa ja kysyn aina ensimmäisenä, mistä löydän virtapistokkeen. Minulla on aina varmuuden vuoksi vara-akkuja latauksessa. Kerran kannoin keikalle mukaan oman varageneraattorinkin!

Kuvien käsittely tietokoneella on nykyään merkittävä osa valokuvaajan työtä. Yksittäisen kuvan jälkikäsittelyyn kuluu ainakin tunti, joskus kolmekin. Käsitellyt kuvat lähetän asiakkaalle läppärillä siirtopalveluohjelman kautta. Sähkötön työpäivä on absurdi ajatus. En
tiedä, tulisiko kuvauksista mitään. Patterikäyttöisten käsisalamoiden pitäisi riittää lisävaloksi. Ruokakuvauksissa olisi pakko kokata retkikeittimellä ja ruoat pelastaa kylmäkalleilla varustettuun kylmälaukkuun.

Kuvausten jälkeen pitäisi varmaan lähteä isän pimiöön Hämeenlinnaan. Pimiön litkut ovat kylläkin vanhoja, joten kuvien jälki voisi olla mielenkiintoista. Eikä minulla itse asiassa ole enää edes filmikameraa.”

Riikka Kantinkoski, valokuvaaja, Helsinki