Ympyrän muotoinen olemus

kolumnikuva Ritva Kovalainen

Tein nuorena valokuvaajana matkan Kanadan Saskatchewaniin, Kalliovuorille ja länsirannikon sademetsäsaarille, missä tutustuin 1950 luvulla kuolleen intiaanitietäjän Heháka Sápan puheisiin. Little Big Hornin taistelusta ja Wounded Kneen verilöylystä hengissä selvinnyt Musta Hirvi saarnasi vanhoilla päivillään lapsuutensa suuresta näystä ja lakotojen uskomuksista. Tietäjän viestiin sisältyi käsitys maailman ykseydestä ja kaiken olevaisen ympyrän muotoisesta olemuksesta. ”Kaikki, mitä maailma tekee on pyöreää…

Linnut tekevät pesänsä pyöreiksi, sillä niiden uskonto on sama kuin omamme… Jopa vuodenajat muodostavat suuren ympyrän… ja niin syntyy ympyrä kaikessa, missä voima liikkuu.”

Vuosia myöhemmin tein aikamatkan omien esi-isiemme uskomuksiin ja karhumytologiaan. Metsän kuningas oli taivaassa syntynyt kantaisä, jonka elämäntarina tuotiin osaksi nykyisyyttä rituaalisen metsästyksen huipennukseksi pidetyissä peijaisissa. Peijaiset olivat sekä häät että hautajaiset. Niiden päätteeksi karhun kallo ripustettiin honkaan, jotta eläimen sielu jatkaisi vaellustaan ja syntyisi uudestaan maan päälle. Rituaalin tarkoituksena oli huolehtia kiertokulun toteutumisesta.

Viime aikoina olen ajatellut paljon kaiken kiertämistä, ekosysteemien toimivuutta ja luonnon monimuotoisuutta, jotka kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Eheä ekosysteemi ylläpitää lajien runsautta ja kaiken jatkuvaa kiertokulkua, mutta lyhyessä ajassa olemme dramaattisella tavalla horjuttaneet luonnon dynaamista tasapainoa.

Olemme tehneet toimillamme lukuisien lajien elinolosuhteet mahdottomiksi ja jättäneet jälkeemme jätevirtoja, joita mikään organismi ei kykene palauttamaan kiertoon. Se pakottaa meidät uudelleen arvaamattomien luonnonvoimien armoille. Tulevaisuutemme vuoksi pitäisi ekosysteemien toimivuudesta ja kaiken kiertämisestä huolehtiminen olla tekojemme tärkein reunaehto ja ensimmäinen käskymme.

Lakotaintiaanien tai esi-isiemme tapaan meidän tulisi ymmärtää kierron välttämättömyys maailman järjestykselle ja tasapainolle. Tämä suurenmoinen maailma on sen armoilla, hylkäämmekö välinpitämättömyytemme ja alammeko ottaa vastuuta teoistamme. Pystymmekö korjaamaan virheemme ja muuttamaan suuntaa ajoissa?

Ritva Kovalainen

Ritva Kovalainen on valokuvataiteilija ja taiteilijaprofessori, joka on lukuisissa kirjoissaan ja näyttelyissään käsitellyt ihmisen suhdetta luontoon ja erityisesti metsään.