Sähköverkko säältä suojaan
(Kuva: Rakennuttajapäällikkö Jussi Välimäki kiittää urakoitsijoita hyvästä työstä ja maanomistajia kärsivällisyydestä.)
Vantaan viimeisetkin ilmajohtoverkot muuttuvat hyvää vauhtia maakaapeliverkoiksi. Loppusuoralle kääntyvä Luoteis-Vantaan kaapelointihanke turvaa tuhansien asiakkaidemme sähkönsaannin myrskyn sattuessa.
Suurhanke toteutetaan seitsemässä osassa, aluekokonaisuus kerrallaan. Kuokka iskettiin maahan Keimolan sähköasemalla elokuussa 2018. Sieltä sitten lähdettiin etenemään pohjoiseen päin.
Vaiheet 1-5 ovat jo valmistuneet. Kuutosvaihe käynnistyi tammikuussa 2023, ja sen odotetaan valmistuvan toukokuussa 2024. Seitsemännen vaiheen kaivuutyöt alkavat pelto-osuuksilla talvella 2023-24, jahka maa on jäätynyt riittävästi kantaakseen raskaiden koneiden painon. Lokakuussa 2025 pitäisi koko projektin olla pulkassa.
Luoteis-Vantaan kaapelointihankkeessa kaivetaan yhteensä noin 130 kilometriä kaapeliojaa, pystytetään viitisenkymmentä puistomuuntamoa ja asennetaan n. 400 jakokaappia. Pienjänniteverkon maakaapeliasennuksia tehdään noin 150 kilometriä, ja keskijännitekaapelia asennetaan n. 65 km.
Rakennustöiden lisäksi tulevat vanhojen ilmajohtoverkkojen purkutyöt yhteensä noin 170 kilometrin matkalta. Maisemasta katoaa n. 1 950 sähköpylvästä ja 50 pylväsmuuntamoa.
– Tämä on niin iso ja pitkäkestoinen hanke, että olemme nähneet järkeväksi kilpailuttaa jokaisen vaiheen urakat erikseen. Vaiheet 1-4 suunnittelimme oman henkilöstömme voimin, kun taas vaiheet 5-7 kilpailutettiin kokonaisvastuu-urakoina. Niissä urakoitsijat suunnittelevat, luvittavat ja rakentavat verkon, rakennuttajapäällikkö Jussi Välimäki Vantaan Energia Sähköverkoilta selvittää.
Hanke on sujunut isossa kuvassa hienosti. Pieniä haasteita on tullut matkan varrella vastaan, kuten asiaan kuuluu, mutta isoihin ongelmiin ei ole törmätty. Kun projektia käynnisteltiin, sen arvioitiin vievän 8-9 vuotta. Nyt näyttää vahvasti siltä, että maaliin päästään 7 vuodessa.
– Olemme tyytyväisiä siihen, mitä on saatu aikaan. Urakoitsijat ovat tehneet hyvää työtä.
Toimitusvarmuus paranee entisestään
Hankkeen toteuttamisvuosille ovat osuneet koronapandemia ja Ukrainan sota.
– Yhdessä vaiheessa materiaalien saatavuudessa oli vähän ongelmia, mutta sellaista tilannetta ei koettu, että kaapelit tai muut tarvikkeet olisivat päässeet loppumaan. Nyt tilanne on jo alkanut normalisoitua materiaalitoimitusten osalta, Välimäki kertoo.
Kustannuksetkaan eivät ole karanneet käsistä, vaikka polttoaineiden ja alumiinin maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet sodan myötä jyrkästi. Budjettiraameissa on pysytty.
Kaapelointiprojektin päätavoite on sähkön toimitusvarmuuden lisääminen. Myrskyissä ilmajohtoja uhkaavat tuulen kaatamat puut, ja talvella johtoja voi painaa raskas tykkylumi. Maan sisällä johdot ovat säältä suojassa. Noin kahdeltatuhannelta asiakkaaltamme poistuu huoli sääolosuhteiden aiheuttamista sähkökatkoista.
– Maakaapeloinnin vaikutus näkyy tilastoissa vähentyneinä sähkönjakelun keskeytyksinä. Esimerkiksi Vestrassa ilmeni aikaisemmin vikoja melkein aina myrskyjen yhteydessä, mutta kaapeloinnin jälkeen niitä ei ole ollut enää lainkaan, rakennuttajapäällikkö Välimäki iloitsee.
Kun loputkin urakat Luoteis-Vantaalla lähivuosina valmistuvat, maakaapeliverkkojen osuus kaikista Vantaan sähköverkoista ylittää 95 prosenttia. 90 prosentin rajapyykki saavutettiin jo vuosia sitten.
Ilmajohtoverkkojen häviäminen helpottaa myös maanviljelijöiden työntekoa. Heidän ei enää tarvitse kiertää sähköpylväitä ja niitä tukevia harusvaijereita traktoreillaan ja puimureillaan. Ilmajohdot puretaan pelloilta talvisaikaan, jottei viljelyksille aiheudu vahinkoa.
Ja on maanalaisiin sähköverkkoihin siirtymisestä iloa verkonhaltijallekin. Vikojen korjaustarve ja korjauskustannukset pienenevät olennaisesti. Metsissä kulkevien johtokäytävien raivaustarve poistuu.
Verkko rakentuu yhteistyöllä
Välimäki vakuuttaa, että maanomistajien toivomukset pyritään aina ottamaan huomioon verkon suunnittelussa ja rakentamisessa. Heidän kanssaan sovitaan kaivuureiteistä sekä muuntamoiden ja jakokaappien paikoista.
– Ennen töiden aloittamista urakoitsija tiedustelee maan- tai tontinomistajalta, halutaanko työsuunnitelmaan tehdä vielä muutoksia. Suunnittelusta toteutukseen saattaa mennä pitkäkin aika, ja mieli voi muuttua.
Kaikkien maanomistajien kanssa tehdään kirjalliset sopimukset, ja heille maksetaan asianmukaiset haittakorvaukset.
– Maakaapeliverkkoa rakennetaan yhteistyössä meidän, urakoitsijoiden ja maanomistajien kesken, Välimäki kiteyttää.
Kaapeliojat kaivetaan mahdollisuuksien mukaan teiden varsille. Metsien ja peltojen poikki maakaapelia ei vedetä, paitsi jos kiertotiestä tulisi kohtuuttoman pitkä. Uusi maakaapeliverkko voi siis kulkea aivan eri reittiä kuin vanha ilmajohtoverkko.
Puita pyritään säästämään ja niiden juuria varomaan. Arvokkaat luontokohteet voidaan alittaa suuntaporan avulla. Purkumateriaalit – ilmajohdot, eristimet ja orret sekä pylväät – lajitellaan ja kierrätetään.
Oikein mitoitettu ja asennettu maakaapeli on käytännössä huoltovapaa ja hyvin pitkäikäinen. Kaapelivalmistajien suorittamissa vanhenemiskokeissa on ylletty vähintään 70 vuoden tekniseen käyttöikään. Maakaapelin todellinen elinkaari on vielä arvoitus, sillä nykyisenlaisia kaapeleita on asennettu vasta 1980-luvun lopulta lähtien. Verkon maanpäällisiä komponentteja, puistomuuntamoita ja jakokaappeja, tarkastetaan ja huolletaan määrävuosina.
Luoteis-Vantaan kaapelointihanke merkitsee noin 9 miljoonan euron kokonaisinvestointia alueen sähkönjakeluverkkoon. Asiakkaidemme ei tarvitse kuitenkaan pelätä yllättäviä hinnankorotuksia parannustöiden takia.
– Siirtohinnoittelu määräytyy Energiaviraston valvontamallin mukaisesti monen osatekijän vaikutuksesta. Sähköverkon kehittämisessä on tärkeää suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys, Välimäki painottaa.
Valtakunnallisissa sähkön siirtohintojen vertailuissa sijoitumme edullisimpien yhtiöiden joukkoon.